Servaali

Kumala esitteli ensimmäisten joukossa eteläafrikkalaiset viinit suomalaisille, ja vuosien aikana valikoiman suosio on vain kasvanut. Merkin tuotteissa on erinomainen hinta-laatusuhde – viinit yllättävät positiivisesti kokeneemmankin maistajan. Kumala on tuttu klassikko, jota on saatavana sekä pullossa että hanapakkauksessa. Oikea ja varma valinta tilanteeseen kuin tilanteeseen. Kumalan viinintekijöinä ovat legandaarinen ja innovatiivinen Flagstone -viinien tekijä Bruce Jack sekä Ben Jordaan.

Raikkaita tuulia Etelä-Afrikasta

Eteläafrikkalaisessa elämäntavassa korostuvat sosiaalisuus, huolettomuus ja positiivinen elämänasenne. Kumalan viinit on valmistettu pilke silmäkulmassa miellyttämään nykyaikaista viininystävää.

 
Kumalan viinintekijä Bruce Jack

Etelä-Afrikan viinintuotantoalueiden maisemat saavat kokeneemmankin viinimatkailijan haukkomaan henkeään. Afrikan luoteiskolkan korkealle kohoavat vuoret, viilentävä valtameret sekä vihreät viinitarhat ovat elämyksiä jokaiselle aistille. Samoin kuin Afrikan eteläkärjen maisemat, myös maan viinit ovat hurmanneet useat kuluttajat niin kotimaassaan kuin kauempanakin. Raikkaat valkoviinit ja rehevän hedelmäiset punaviinit sopivat monipuolisuutensa ansiosta niin ruoka- kuin seurustelukäyttöön. Ja mikä parasta, viinit ovat hinnaltaan vähintäänkin edullisia.

Etelä-Afrikkaa voidaan pitää uuden viinimaailman edelläkävijänä. Ensimmäisten viiniköynnösten tiedetään saapuneen maahan jo vuonna 1654 hollantilaisen kolonialistin Jan van Riedbeeckin matka-arkussa. Alankomaista saapunut nuori mies oli innostunut viinistä ja päätti aloittaa vauhdilla uuden kotimaansa viinintuotannon. Viisi vuotta köynnösten istuttamisen jälkeen Etelä-Afrikassa saatettiin maistaa ensimmäisiä Muscadelista ja Hannepootista valmistettuja viinejä. Vain vuotta myöhemmin tarhoilla kasvoi jo Chenin Blanc –köynnöksiä. Ranskan Loiren laaksosta kotoisin olevasta lajikkeesta on sittemmin tullut koko Etelä-Afrikan tunnetuin valkoinen rypälelajike.

Viininviljely Etelä-Afrikassa ei ole aina ollut pelkkää päivänpaistetta. Englantilaisten ja maassa asuvien buurien välillä käyty buurisota, viinikirva sekä brittimarkkinoiden vaikeat ajat ovat olleet takaiskuja eteläafrikkalaisille viininviljelijöille. Rotusorron loppumisen myötä 90-luvulla, viinikauppa vapautui ja eteläafrikkalaiset viinit valloittivat nopeasti eurooppalaisten sydämet. Tällä hetkellä maan viininviljelijöillä menee hyvin. Tarhoilla kokeillaan uusia lajikkeista ja vanhoista virustautien kiusaamista köynnöksistä ollaan pääsemässä kokonaan eroon. Myös tekninen osaaminen viinitiloilla on maailman huippuluokkaa ja kansainvälisesti koulutetut viinintekijät pitävät huolta siitä, että viinien laatu kohentuu koko ajan.

Nykyisin viininystävät voivat löytää Etelä-Afrikasta todellisen rypälelajikkeiden kirjon. Kiitos tästä kuuluu Ranskasta maahan saapuneille hugenoteille, jotka toivat mukanaan vanhassa kotimaassaan viljeltyjä lajikkeita. Tämän päivän lajikekirjosta löytyvät esimerkiksi tutut valkoiset valloittajat Sauvignon Blanc, Chardonnay tai aromaattinen Viognier. Tuhtien ja hedelmäisten punaviininystävien kannattaa myös katsastaa Afrikan eteläkärjen tarjontaa, sillä Merlot, Cabernet Sauvignon tai Syrah –lajikkeista valmistetut viinit hakevat kaltaistaan. Etelä-Afrikka on nykyisin maailman yhdeksänneksi suurin viinintuottajamaa. Suurin osa Afrikan eteläkärjessä tuotetuista viineistä lastataan laivoihin ja kuljetetaan kansanvälisille markkinoille. Maan merkittävin kauppakumppani on Iso-Britannia. Myös suomalaiset ovat ihastuneet maan viineihin. Afrikan auringonsäteiden alla kypsyneet viinit sopivatkin mainiosti pohjolan kylmään talveen.